Kohti tekstiilien kiertotaloutta

19.8.2017
Teksti ja kuvat: Marja Amgwerd, Kiertovillasta kasvuun -hanketyöntekijä

Marjaana Tanttu

POP UP tekstiilikierrätys -tapahtuma Designmuseossa lauantaina 19.8.2017 veti järjestäjien, mukaan toistasataa  kävijää. Itse pistäydyin päivän viimeisessä tietoiskussa, jossa meitä oli loppujen lopuksi pieni joukko erittäin kiinnostavan aiheen äärellä. Paikalla oli ihmisiä, joilla kaikilla vaikutti olevan tekstiilin kierrätykseen jo olemassa oleva suhde. Me, Sini Ilmonen ja Inka Mäkiö Lounais-Suomen Jätehuollosta, Telaketju – verkostosta, Marjaana Tanttu Aalto-yliopiston Trash -2- Crash projektista sekä muutama näyttelyvieras ja allekirjoittanut, saimme aikaiseksi keskustelun, joka kruunasi lauantaipäiväni.

Sini Ilmonen

Mitä se kiertotalous olikaan? Kierrätystä? Kyllä. Uusiotuotteita? Kyllä. Mutta, kuten Sini Immonen totesi, ennen kaikkea se on jo olemassa olevien tuotteiden loppuun asti käyttöä mahdollisimman pitkään. Tämän mahdollistaa tekstiilin hyvä laatu niin käytettävyyden kuin ajanmukaisen ilmeenkin puolesta.  Koko tuotannon ja kulutuksen kokonaisuus, tuotteet ja niihin liittyvät palvelut tulee siis suunnitella alun alkaen kierrätystä ajatellen jätemäärän minimoimiseksi. Kaikenlainen moduuliajattelu, jolla tuotteiden käyttötarkoitusta voi muuttaa tai lisätä, edistää kiertotaloutta. Tässä kohtaa pallo on etenkin yritysten suunnittelijoilla sekä tuotanto- ja myyntiportaalla.
Yksittäiset yritykset ovatkin aktivoituneet asian äärelle jo monin tavoin. Finlayson kerää kuluttajilta lakanoita räsymattoihin sekä farkkuja pyyhkeitä varten. Touchpointin työvaatteet kierrätyspolyesteristä ovat myös kiertotaloutta parhaimmillaan, sillä kyseisiä vaatteita voi kierrättää jopa kahdeksan kertaa uudeksi kuiduksi. Tämänkin jälkeen niistä voi vielä tehdä puristettuja komposiitteja eri tarkoituksiin. Kun tekstiili kierrätetään mahdollisimman pitkälle jalostetuiksi tuotteiksi, kierrätetyn tekstiilin arvo voi jopa nousta.

Näyttelyssä minua ilahdutti erityisesti toppi, joka oli neulottu Aalto-yliopiston uudella neulestudiolla Otaniemessä teollisella koneella. Toppi ja siihen käytetty lanka edustavat Aallon yhdessä VTT:n ja Helsingin yliopiston kanssa kehittämiä kemiallisia menetelmiä, joiden avulla puuvillaisista poistotekstiileistä on valmistettu uutta viskoosikuitua. Marjaana Tanttu kertoi että hieman epätasainen jälki neuleessa johtuu testilangasta. Teollisessa tuotannossa lanka ja neule on sileämpää ja tasaisempaa.    Marjaana kuvaili myös itse Ioncell- F prosessia, jolla topin kuitu on valmistettu.  Poistotekstiileistä tehty puuvillajauhe on ensin liuotettu ja sen jälkeen kehrätty märkäkuivamenetelmällä tuloksena filamenttikuitu pyöreähköllä profiililla. Lanka on kehrätty Tampereen teknillisessä yliopistossa noin 4 cm pitkistä katkokuiduista.  Yksi uuden menetelmän etuja on se, että se sallii raaka-aineessa jonkin verran epäpuhtauksia. Tämän voi kuvitella helpottavan kuluttajien poistotekstiilien tuotantoon lajittelua. Uuden kuidun kehitysprojektissa on myös ollut tavoitteena kehittää liuottimen talteenottoprosessia, joka mahdollistaa suljetun vesi- ja kemikaalikierron prosessissa. Prosessissa ei käytetä  myöskään haitallisia kemikaaleja.
Kemiallisessa kierrätysprosessissa on siis omat haasteensa, mutta niin on myös villan mekaanisessa kierrätyksessä. Vanhojen tekstiilien mahdolliset kemikaalijäämät ovat huomion arvoisia ja tutkittavia asioita tuoteturvallisuuden takia.

Ioncell-teknologiaa hyödyntävä tuotekokeilu

Näyttelyvieraita kiinnosti luonnollisesti milloin ja miten he voivat osallistua tekstiilin kierrätykseen. VTT:n ja Lounais-Suomen Jätehuollon vetämä Telaketju-hanke kestää vuoden 2018 loppuun. Toivon mukaan siihen mennessä asia on edennyt niin pitkälle että valtakunnallinen tekstiilin kierrätys olisi todellisuutta. Lounais-Suomen jätehuolto kerää jo nyt tekstiilejä alueellisesti, mutta pääkaupunkiseudulla keräystä ei vielä ole kotimaista tuotantoa varten. Pääkaupunkiseudulla tekstiilijätteen timantit menevät sellaisenaan hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta myyntiin ja uudelleen käyttöön kuluttajille mutta loput päätyvät usein ulkomaille. Suomessa Dafecor pystyy hyödyntämään jo nyt tekstiilijätteitä uusiin tuotteisiin, joita käytetään muun muassa teollisuuden kunnossapidossa, rakentamisessa ja puutarhoissa tehostamassa tuotantoa ja ennaltaehkäisemässä tai korjaamassa ympäristövahinkoja. Aiheesta myös Helsingin Sanomien artikkelissa 26.8.2017.

Villan kierrätyshankkeemme lähenee loppuaan mutta teemme projektista vielä julkaisun kuluvana syksynä. Teemme myös vielä muutamia uusia lanka- ja tuotekokeiluja sekä pyrimme edesauttamaan lupaavasti alkaneiden tuotekokeilujen markkinoille pääsyä.

Kiertovilla-hanke esittäytyy myös 29.9-1.10 Suomi neuloo -tapahtumassa Suvilahden Kattilahallissa. Tervetuloa! Paikalla on myös useita Kiertovillan hankekumppaneita.

Kiertovilla-hankkeen laatikko näyttelyssä