Kysely Lampureille 3.-13.3.2019
Kyselyyn vastasi 48 lampuria, joista 31-40 päätoimisia, mikä vastaa noin 4,5-6,5% Suomen päätoimisista lammastiloista.
Kysely oli ”Lampola” Facebook- ryhmässä 3.-13.3.2019. Ryhmään kuuluu suuri osa suomalaisista lampureista.
Suomessa pääsuuntaisia lammastiloja oli vuoden 2017 lopussa noin 600 kpl (MTK:n julkaiseman toisen tilaston mukaan lähes 700) ja vuohitiloja reilut 140 kpl. Lampaita pitäviä tiloja oli yhteensä 1300 kpl (Luke 12-2018).
Lähde: MTK:n tilasto
Villakuitu
Villa proteiinikuituna kestää kierrätystä pitkään, se lämmittää, ei tunnu kosteanakaan märältä tai kylmältä eikä sitä tarvitse pestä usein, tuuletus riittää. Villa on myös hinnaltaan muita luonnonkuituja arvokkaampi. Villan kierrätyksellä ja uusiokäytöllä vaatetukseen ja kodintekstiileihin on Suomessa pitkät, tosin aikojen saatossa hiipuneet perinteet.
Villakuidun ominaisuuksia
Kuitupituus ja hienous
Kuitupituuteen vaikuttavat rotu, kasvunopeus ja keritsemisväli. Villan kuitupituus vaihtelee välillä 25 – 400 mm. Lampaan vuodan eri kohdissa villan kasvu on erilaista, mutta samassakin kohdassa yksityiset kuidut kasvavat eri tavalla. Villa sisältää aina eripituisia kuituja. Kuitumateriaalin pituus valitaan käyttötarkoituksen mukaan. Esim. nukattavaan materiaaliin valitaan lyhytkuituisempi villa, sen sijaan sileäpintainen kampalankakangas vaatii pitkäkuituisempaa raaka-ainetta.
Kuituhienous on tärkeimpiä tekijöitä arvosteltaessa villan arvoa ja soveltuvuutta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Hienoista villakuiduista voidaan kehrätä ohutta lankaa. Hieno villa on yleensä kiharampaa ja siitä saadaan joustavampaa lankaa, josta valmistetut tuotteet ovat lämpimämpiä ja pehmeämpiä kuin karkeammasta ja vähemmän kiharasta villasta tehdyt. Hienot villat ovat kalliimpia kuin karkeat.
Kuidun rakenne
Villakuidun poikkileikkauskuva on lähes pyöreä. Kuidut ovat halkaisijaltaan erilaisia, koska luonnonkuidusta on kyse. Saman kuidun eri kohdissa paksuus saattaa olla erilainen johtuen vaihteluista kasvuprosessissa. Villan pituuskuvassa näkyy kuidun suomuinen pinta. Kasvun aikana kuituun muodostuu erilaisia kerroksia. Villan poikkileikkauksessa voidaan erottaa kolme eri kerrosta. Uloin kerros on hyvin ohut ja sen tehtävänä on suojata karvaa. Tämän alla on villoille ja karvoille tyypillinen suomumaisten solujen muodostama kerros, cuticle. Suomujen kärjet suuntautuvat aina karvan kärkeä kohti. Suomut antavat villoille ja karvoille tyypillisen ominaisuuden, vanuvuuden. Sisäkerros muodostuu kahdesta osasta:
• paracortex
• ortocortex
Karva kasvaa epäsymmetrisesti niin, että paracortexin keratinoituminen (kuoleentuminen) tapahtuu eri tahtiin kuin ortocortexin. Näiden kahden osan välisen jännityksen vuoksi kuitu kihartuu. Ortocortex asettuu kuidun kihartuessa pintaan. Kun kuitu kastuu, ortocortex imee kosteutta enemmän kuin paracortex ja kuitu kihartuu entistä enemmän. Orto- ja paracortexin määrä kuidussa vaihtelee rodun ja karvalaadun mukaan. Suorassa karvassa on lähes pelkästään paracortexia. Paksu, loivakierteinen karva saattaa sisältää yhtä paljon molempia.
Tiheys ja kemiallinen koostumus
Villan tiheys on 1,3 g/cm3. Luonnon selluloosakuituihin verrattuna villa on kevyempää, mutta kuitenkin painavampaa kuin akryyli. Villakuitu on lähes kokonaan valkuaisainetta. Molekyylien rakenne ja koko kuiduissa vaihtelevat tietyissä rajoissa, siten myös kuitujen ominaisuudet.
Väri ja kiilto
Suurin osa tuotetusta villasta on valkoisen eri sävyjä; puhtaanvalkoista, kellertävää ja harmahtavaa, mutta myös lampaanmustaa ja ruskehtavaa.
Suomujen tasaisuus ja niiden pintojen yhdensuuntaisuus villakuidun pinnassa vaikuttavat villan kiiltoon, samoin villan kiharuus. Kiilto lisääntyy, jos suomut poistetaan kuidun pinnasta. Villatuotteen kiiltäminen saattaa johtua kulumisesta. Suomurakenne on ohut tai kulunut pois kokonaan. Tällöin kuitujen pyöreä pinta on tasainen ja valo heijastuu siitä.
Lujuus, venymä, joustavuus
Villakuitujen lujuus on alhainen verrattuna muihin tekstiilikuituihin. Kuidun hienoudella ja laadulla on vaikutusta lujuuteen. Märkänä villan lujuus on noin 70 % kuivalujuudesta. Villakuidun venymä on melko suuri. Murtovenymä on 30 – 50 %. Villan murtovenymä märkänä on noin kaksinkertainen kuivaan verrattuna.
Villan hankauslujuus ei ole hyvä verrattuna muihin tekstiilikuituihin. Tämän vuoksi villaan sekoitetaan usein sellaisia kuituja, joiden hankauslujuus on parempi, esim. polyesteri ja polyamidi. Villatuotteesta voidaan saada kestävämpi myös, kun kiinnitetään huomiota lankojen kierteisiin ja sidoksien tiveyteen.
Villakuitu on erittäin joustava. Villatuotteesta tulee joustava myös villan kiharuuden ansiosta. Villa on myös kimmoisa, jonka takia villatuotteen rypyt oikenevat helposti. Villakuitua voi taivuttaa jopa 160 000 kertaa ennenkuin se katkeaa. Taivutuslujuus on jopa kolme kertaa parempi kuin puuvillan taivutuslujuus.
Vanuvuus
Villalla ja muilla suomupeitteisillä eläinkuiduilla on ominaisuus, jossa kuidut tarttuvat tietyissä olosuhteissa kiinni toisiinsa. Tätä kutsutaan vanumiseksi tai huopumiseksi, johon liittyy materiaalin kutistuminen ja paksuneminen. Vanuminen voi olla hyvä tai huono ominaisuus. Kun valmistetaan huopatossuja, huopahattuja tai takkikankaita, vanuminen on haluttu ominaisuus. Villaneuleen vanuminen ja kutistuminen pesussa ei taas ole haluttu ominaisuus.
Lämpökäyttäytyminen
Villa vioittuu helposti kuivana korkeammissa lämpötiloissa. Kuitu kellastuu ja hajoaa myöhemmin, lujuus, pehmeys ja joustavuus vähenevät. Villatuotetta ei pidä kuivata yli 70 ºC:ssa. Palo-ominaisuuksiltaan villa on paloturvallinen kuitu. Se syttyy vaikeasti eikä ylläpidä palamista, syntyvä haju on palavan hiuksen haju.
Kosteuskäyttäytyminen, muovautuvuus
Villa on hyvin hygroskooppinen kuitu eli imee kosteutta. Villa voi imeä kosteutta jopa 30 % massastaan kuitenkaan tuntumatta märältä. Sitoessaan kosteutta villa vapauttaa lämpöä, mistä johtuu osaksi villavaatteen lämmittävä vaikutus. Proteiinikuituja voidaan muovata kosteuden ja lämmön avulla. Kun villatuotetta puristetaan lämmön ja kosteuden alaisena ja annetaan sitten jäähtyä, aiheutetut muodonmuutokset jäävät tuotteeseen, mutta ne eivät ole pysyviä.
Kemialliset kuituominaisuudet
Villakuidut ovat suurelta osin proteiineja. Kosteuden ja lämmön avulla villaa voidaan muovata. Villa kestää hyvin huonosti alkaleja. Laimeita alkaleja pesuaineita voidaan käyttää alhaisissa lämpötiloissa. Villa kestää happoja suhteellisen hyvin. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi värjäyksissä.
Biologiset kuituominaisuudet
Koiperhosen toukat ja turkiskuoriaiset ovat villan tuholaisia. Villa voidaan käsitellä koinsuoja-aineilla. Suojaus on myrkyllistä ainetta koiperhosen toukalle. Suojaus kestää pesuja. Jos villa on kauan kosteana ilman riittävää ilmanvaihtoa, mikrobit alkavat tuhota kuituja. Villa mätänee ja homehtuu. Epäpuhtaudet vielä tehostavat homehtumista.
Fysiologiset kuituominaisuudet
Kuitujen kiharuuden ja suomujen vuoksi villatuotteeseen sitoutuu ilmaa, joka toimii tuotteessa lämmöneristeenä. Villakuitu sinänsä on huono lämmönjohde. Villakuidulla on kyky sitoa itseensä runsaasti kosteutta. Kosteutta sitoessaan villa vapauttaa lämpöä ja saa villatuotteen tuntumaan lämpimältä. Villakuidun pintakerros suojaa kuitua. Sen huokoisuuden läpi mahtuu vain höyrymuodossa oleva kosteus. Tämä ja villamateriaalin riittävän tiivis rakenne tekevät villatuotteesta jossain määrin vettähylkivän. Villan sähkönjohtokyky on huono. Kun ilman suhteellinen kosteus on alhainen, villaan saattaa syntyä hankauksen seurauksena staattinen varaus.
Lähde: Virtuaali Amk