Villan pesun prosesseista ja käytänteistä

Pesun tehostamista, veden tarpeen vähentämistä ja jäteveden käsittelyä kehitetään jatkuvasti eri tekniikoilla kuten oagulaatio, flokkulaatio, otsonointi, entsyymit ja ultraääni. Villan pesuvettä voidaan lämmitää myös biokaasulla, jota saadaan jäännösliuosta muuntamalla.
Myös kuivausvaiheen energiatehokkuuteen tulee kiinnittää huomiota, esim. lämpimän kondensoidun veden käyttämisellä kuivaavan  ilman lämmitykseen.

Villan pesua Gotlannissa ja Brittein saarilla

Talvella 2019 Villalaakso-hanketyöryhmä vieraili sekä Gotlannissa että Englannin Leeedsissä tutustumassa paikalliseen villan pesuun. Englannissa on suurpesuloita, joihin suomalaiset toimijat lähettävät kotimaista raakavillaa pesuun. Gotlannissa toimiva pesula on aloittanut vasta muutama vuosi sitten ja pesee pääosin ruotsalaista villaa myyden sitä kehräämöille.
Suomessa ei ole vastaavia usean altaan pesulinjastoja kuin Englannissa ja Gotlannissa. Suomessa kehräämöt pesevät lampureilta saatua raakavillaa omiin tarpeisiinsa rumpukoneissa. Virtain Villa tarjoaa myös pesupalvelua.

Villa lähetetään Euroopan pesuloihin konteissa paaleihin pakattuna. Pakkaaminen tapahtuu koneellisilla paalaimilla. Tällä hetkellä Englannissa pesu maksaa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa kuljetuskuluista huolimatta. Suurin hintaan vaikuttava tekijä on määrien ohella energian kulutus, mikä koostuu pääosin veden kulutuksesta ja sen lämmittämisestä. Energian tehokkuutta tulisi lisätä, ei vain hinnan takia vaan myös ekologisista syistä.

Ullkontoret

Ullkontoretin villapesulan on perustanut ruotsalaishollantilainen pariskunta, joka muutti saarella omistamalleen tilalle vuonna 2010. Tilalla on lukuisia rakennuksia, joille pariskunta alkoi suunnitella yritystoimintaa.  
Alkuun suunnitelmisssa oli saaren oman villan jalostaminen rakennusmateriaaliksi. Ainoa tapa villan puhdistamiseksi kuona-aineista, joita ei saanut jäädä edes rakennusmateriaaliin, oli lähettää se pestäväksi Englantiin ja Belgiaan. Tämä  teki materiaalista kuitenkin liian arvokasta käytettäväksi rakennusmateriaalina. Näin yritys perehtyi sekä villan pesuun että sen käyttöön tekstiilien raaka-aineena.
Suurin osa Ullkontoretin pesemästä villasta tulee Gotlannin saarella olevista lampaista. Saarella on noin 40 000 lammasta ja villaa saadaan noin 100 000 kg vuodessa. Gotlannissa villan kerääminen on helpompaa ja edullisempaa kuin Suomessa, sillä välimatkat saarella ovat lyhyitä. Ruotsissa lampaiden määrä on noin 600 000 ja villaa niistä saadaan noin 1,2 miljoona kiloa.

Ullkontoretin 5-altaisella pesulinjalla voidaan pestä jopa 5 000 kg päivässä, mutta yritys pesee villaa vain kaksi viikkoa keväällä ja kaksi viikkoa syksyllä, 2 000-2 500 kg päivässä. Kapasiteettia pesulalla on siis runsaasti. Ullkontoretilla on virallinen lupa pestä 200 000 kiloa vuodessa ja heillä onkin tarkoituksena laajentaa pesutoimintaansa.

Villan pesu alkaa purkamalla villakorit käsin ja samalla silmämääräisesti poistetaan suurimmat roskat. Tämän jälkeen villa viedään avaajaan, josta se puhalletaan säiliöön ja syöttimeen, josta villa siirtyy ensimmäiseen pesualtaaseen. Tärkeää on, että säiliössä on jatkuvasti riittävästi villaa niin että prosessiin ei tule taukoja. Villan pesussa tarvitaan lämmintä vettä, saippuaa ja hyvin hellävaraista liikettä. Mikäli prosessiin tulee tauko, pesuun tarvittava liike muuttuu liian voimakkaaksi. Pesussa suuret haravat painavat villamassan veden alla ja liikuttavat sitä niin, että lika pääsee poistumaan. Villamassa kuljetetaan viiden altaan läpi ja aina ennen seuraavaan altaaseen siirtymistä siitä puristetaan vesi ja lika pois ajamalla villa telojen läpi. Pesun jälkeen villa kuivataan ja sen annetaan ”levätä” pari päivää ennen paalausta.

Villan pesuprosessissa poistuu suuri määrä lyhyttä kuitua, jolle ei ole vielä keksitty käyttökohdetta. Villaa jää pesussa paljon laitteistoon ja kun halutaan vaihtaa väriä valkoisen villan pesusta harmaaseen, pitää tehdä ”välierä”. Suurin värien sekoittumisen ongelma on kuivausvaiheessa, sillä etenkin kuivauskehikkoon jää kiinni paljon villaa. Villaa pestään samaa laatua aina useampi päivä kerrallaan ja näin villatyypit eivät sekoitu keskenään.

Thomas Chadwick & Sons

Yritys pesee muiden villaa palvelutoimintana, eivät osta villaa. 50% pestystä villasta menee Kiinaan, 90% menee mattolangoiksi. Puolet villasta on kotimaista (brittiläistä).
Pesulinjoja on kaksi, joista molemmat ovat koko ajan käytössä. Linjastoissa on 5 allasta kuten Ullkontoretillakin mutta ne ovat suurempia. Altaista kolme on pesuun ja kaksi huuhteluun. Veden lämpötilat altaissa vaihtelevat 20 C:sta 70 C:een viileten huuhtelua kohti.

Prosessin kesto on 20 min (raakavillapaalien purkamisesta pestyksi villapaaliksi). Pesutavat vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Ensin paalit avataan suljetuissa säiliöissä. Haravat kuljettavat villaa altaissa. Telat altaiden välillä puristavat likaisen veden pois. Villa kuivatetaan kuivauslinjalla ja paalataan saman tien.

Tuotannon määrä on 30 000 kg / pv. Veden kulutus on 250m3 –  250 000 l / pv. Samaa vettä kierrätetään viikon ajan, minkä jälkeen se höyrystetään ilmaan. Jäljelle jäävä liete hyödynnetään maaperän lannoitukseen.

Curtis Wool (Harworth Scouring Co)

Yritys ostaa villan ja myy sitä, mutta tekee myös alihankintaa. Huomattava osa myös Curtis Woolsin pesemästä villasta menee Kiinaan ja matonkudontaan.

Pesulassa on 2 linjaa, molemmat A ja B käytössä. Liotusaltaita kummassakin on 8. Veden lämpötila altaissa vaihtelee 65 C:stä 40 C:n viileten huuhtelua kohti (2-3 viimeistä allasta huuhteluun). Koko prosessin kesto on 30 min. Tuotannon määrä on miljoona kiloa viikossa, enintään kuitenkin 25 milj. kiloa vuodessa. Vähimmäismäärä yhdelle pesuerälle on 1000 kg. Ennen pesua poistetaan suurin roska, mutta pesulaan lähetettävän villan tulee kuitenkin olla mahdollisimman puhdasta, sillä puhdistaminen lisää palvelun hintaa merkittävästi,
Yritys tekee myös kampatopseja, mutta vain brittiläisestä tasalaatuisesta villasta.
Vain lampaan lanta voidaan hyödyntää. Lanoliini lähetetään edelleen jalostettavaksi.