Tekstiilijätteiden kierrätys & hävittäminen – tilanne Suomessa

29.6.2017
Tutkimusaineistona Tekstiilivirrat Suomessa 2012-tutkimus, joka toteutettiin TEXJÄTE-hankkeen yhteydessä. Tutkimuksessa selvitetään, miten paljon Suomessa syntyi vuodessa tekstiilijätettä ja mitä sille tapahtui.

Tutkimuksen mukaan tekstiilejä poistettiin vuonna 2012 yksityishenkilöiden ja laitostalouksien käytöstä yhteensä yli 71 miljoonaa kiloa. Tästä määrästä kaatopaikalle ja poltettavaksi vietiin yli 58 miljoonaa kiloa ja kierrätettiin raaka-aineeksi vain 1,5 miljoonaa kiloa.

Miksi vaatteista sitten luovutaan? Syyt “tärkeysjärjestyksessä”:

1. Vaate rikkoutuu tai kuluu käyttökelvottomaksi
2. Sopimaton koko
3. Vaatteesta luopuminen

Lasten vaatteita poistetaan erityisesti siksi, että ne käyvät pieneksi, mikä kuulostaa erittäin loogiselta. Harva kuluttaja poistaa vaatteita kuitenkaan käytöstä siksi että ne olisivat epämuodikkaita tai niihin olisi kyllästynyt, mikä puolestaan on lohdullista tutkimustietoa. Nykyinen nopeatempoinen muoti kun saattaa aiheuttaa myös sen, että vaatteita laitetaan kiertoon vain ja ainoastaan siksi että ne eivät ole enää ajankohtaisia.

Ensisijaisesti nähdään parhaaksi, että syntyvän jätteen määrää sekä haitallisuutta olisi vähennettävä. Jos ja kun jätettä syntyy, vaikka sitten vaatteista luopumisen yhteydessä, se tulisi joko uudelleenkäyttää tai lahjoittaa kierrätykseen.

Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tekstiilin käyttöä sellaisenaan tai vähin korjauksin siihen samaan tarkoitukseen kun se on alunperin tarkoitettu. Uudelleenkäyttöä on siis esimerkiksi kirpputorilla myyminen seuraavalle käyttäjälle. Kirpputoreilta laskettiin ostettavaksi tekstiilejä noin 3,4 miljoonaa kiloa eli noin 0,6 kiloa henkilöä kohden. Vertailukohtana voitaisiin sanoa, että uusien tekstiilien kokonaistuonti oli 59,6 miljoona kiloa eli noin 11 kiloa per henkilö. Tästä voisi karkeasti päätellä, että vaikka kirpputorit tekevätkin uutta tulemistaan, eivät ne silti voita uusien vaatteiden lumoa.

Omistajanvaihdosten lisäksi olemme kovia lahjoittamaan tekstiilejämme hyväntekeväisyysjärjestöille, sillä jopa 22% poistettavista tekstiileistä ohjautuu sinne. Se tekee 16,4 miljoonaa kiloa. Lahjoitetuista tekstiileistä noin puolet jakautuu tämän jälkeen vientiin ulkomaille, viidesosa uudelleenkäytetään eli myydään Suomessa ja toinen viideososa poltetaan energiajätteenä. Hyvin pieni osa hyödynnetään materiaalina teollisuudessa tai vanhan jätelain aikaan vielä pienempi osa kuskattiin kaatopaikalle.

Uudelleenkäytön voidaankin nähdä olevan Suomessa toimivaa. Ongelmana onkin lähinnä rikkinäisten tai muutoin uudellenkäyttöön kelpaamattomien tuotteiden loppusijoittaminen sekä erityisesti niiden kierrättäminen.

Kierrätyksellä tässä yhteydessä puolestaan tarkoitetaan sitä, että materiaali pyritään hyödyntämään raaka-aineena. Kierrätys Suomessa on vielä melko pienimuotoista, sillä huonokuntoista tekstiilijätettä ei erikseen kerätä ainakaan laajamuotoisesti tai jatkuvasti. Joitain yrityksiäkin on muun muassa Globe Hope, Finlayson sekä Dafecor Oy, joista viimemainittu on ainoa teollisessa mittakaavassa tektiilijätettä hyödyntävä yritys. Suomen Tekstiili & Muoti ry on tehnyt vuonna 2016 tekstiili- ja vaatetusalan yrityksille kyselyn, josta kuitenkin selviää että tietämys ja kiinnostus kiertotaloutta kohtaan on kasvussa. Mahdollisuuksia nähdään vuokraus- ja huoltopalveluissa, tekstiilijätteen hyödyntämisessä ja second hand -kaupassa. Toivotaankin, että kotimaiset yritykset kehittyvät tällä saralla entisestään ja synnyttävät uutta liiketoimintaa tekstiilijätteen pariin.

“Suomen tekstiilijätteen määrä mahdollistaisi ehkä yhden tai kahden mekaanisen kierrätyslaitoksen toiminnan Suomessa. Jotta koko ketju saadaan toimivaksi, mukaan tarvitaan jäte- ja kierrätysalan yhtiöitä sekä teollisen mittakaavan hyödyntäjiä kierrätetylle materiaalille. Esimerkiksi yritys, joka valmistaisi kankaita tekstiiliteollisuudelle ja täytteitä huonekaluteollisuudelle”, arvelee Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen.

Jos uudelleenkäyttö tai edes kierrätys ei ole mahdollista, tulisi tekstiilit hyödyntää energiana eli ohjata poltettavaksi. Kaikki 2016 alusta lähtien jätehuoltoon päätynyt jätetekstiili hävitetäänkin polttamalla, sillä niitä ei saa enää sijoittaa kaatopaikalle. On kuitenkin huomattava, että usein poltettavaksi asti päätyy paljon jätettä, joka olisi saattanut vielä olla kierrätyskelpoista.

Vaikka tekstiilijätteen polttamisessa on omat hyötynsä, kuten sivutuotteena syntyvä sähkö, on sillä myös paljon haittoja. Jätteenpoltto tuottaa myrkyllisiä ja haitallisia päästöjä sekä sen yhteydessä syntyvän tuhkan esikäsittely kuluttaa runsaasti energiaa, ennen kuin se voidaan sijoittaa kaatopaikalle. Polttaminen ei myöskään ratkaise yhteiskuntamme perusongelmaa eli luonnovarojen ylikäyttämistä tai vähennä jätteiden syntyä.

Siispä mitä tehdä, kun vaatekaappia läpikäydessä eteen osuu vaatekappale, josta tahdot luopua?

1. Voisiko tästä olla iloa läheiselleni? Jos vastaat kyllä, lahjoita kaapissa mystisesti pieneksi käynyt juhlamekkosi kaverillesi, mutta vain, jos se tuntuu todella saavan käyttöä seuraavassa kodissa.
2. Voisiko joku muu pitää tästä? Jos lähipiiristä ei löydy ottajaa, voisiko vaatekappale mennä kuitenkin kaupaksi kirpputorilla? Nykyisin on helppo myydä yksittäisiäkin vaatekappaleita alueellisilla Facebook-kirppareilla.
3. Etkö jaksa nähdä vaivaa myymisen suhteen? Kiikuta vaatekappale hyväntekeväisyyteen, jossa joku muu hinnoittelee tuotteen puolestasi ja tuottokin ohjautuu hyvään tarkoitukseen. Myyntikelpoista tekstiiliä ottaa vastaan esimerkiksi Kierrätyskeskukset, Fidat, UFF:t sekä Pelastusarmeija. Finlaysonille voi viedä vanhoja pussi- ja aluslakanoita.
4. Onko vaate kehnossa kunnossa? Kerää huonokuntoiset tekstiilit yhteen kassiin ja vie ne kierrä-tykseen säännöllisin väliajoin. Kierrätyskelpoista tekstiiliä kerää nykyisin esimerkiksi jotkut ketju-liikkeet kuten H&M, Lindex sekä KappAhal, mutta kannattaa selvittää myös oman alueen toimi-joita. Esimerkiksi Helsingissä toimii nykyisin yritys nimeltä Recci.
5. Viimeinen vaihtoehto on heittää tekstiili roskikseen. Nykyisin ne kuuluu hävittää sekajätteen joukossa, josta ne ohjautuvat poltettavaksi.

Kirjoittaja: Pauliina Levokoski, Metropolia Ammattikorkeakoulun vestonomi-opiskelija.

Lähteet:
Suomen tekstiilivirrat 2012-tutkimus

Yritykset valmiita kehittämään tekstiili- ja vaatetusalan kiertotaloutta, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n artikkeli, 2016. (https://www.stjm.fi/tiedotteet-kannanotot-ja-lausunnot/yritykset-valmiita-kehittamaan-tekstiili-ja-vaatetusalan-kiertotaloutta/)