Villan kierrätys
Tekstiilejä voi kierrättää joko käyttämällä ne uudelleen sellaisenaan, valmistamalla niistä uusiotuotteita tai muokkaamalla ne uusiokuiduksi. Luonnonkuituja voi prosessoida sekä kemiallisella että mekaanisella menetelmällä.
Villaa muokataan takaisin kuiduksi pääasiallisesti vain mekaanisella menetelmällä, repimällä tai pilkkomalla kuluttajalta jäänyt villatuote ja teollisuuden leikkuujäte koneellisesti kuiduksi. Tämän jälkeen kuitumassa voidaan karstata ja kehrätä langaksi. Käsityölankoja joissa on kierrätettyä kuitua mukana, valmistetaan myös Suomessa jonkin verran, mutta teolliseen neuletuotantoon soveltuvaa kierrätyslankaa ei täältä vielä saa.
Mitä on kestävä kehitys?
Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Suomen kansallisessa kestävän kehityksen työssä toimeenpannaan YK:n, Euroopan unionin, Arktisen neuvoston ja Pohjoismaisen ministerineuvoston linjauksia. Suomessa kestävän kehityksen toimikunta huolehtii kestävän kehityksen kansainvälisten tavoitteiden sisällyttämisestä kansalliseen politiikkaan.
Neljä pääomalajia
1) inhimillinen pääoma (esim. osaaminen, tiede, tutkimus ja kehitys, patentit)
2) fyysinen pääoma ( esim. tuotantokoneistot, infrastruktuuri, rakennettu ympäristö)
3) sosiaalinen pääoma (esim. lainsäädäntö, hallinto, sosiaaliset verkostot, luottamus ja legitimiteetti)
4) luontopääoma (uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat)
Kestävän kehityksen kannalta on tärkeä vahvistaa erityisesti inhimillistä ja sosiaalista pääomaa eli yhteiskunnan ja kansalaisten innovaatio- ja muutoksen hallintakykyä fyysistä pääomaa niin, ettei luontopääoma vähene, vaan se tuottaa ihmisille luontopalveluja sukupolvesta toiseen.
Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen tehostaminen Suomessa
Maailman tekstiilikuitujen tuotantomäärät kasvavat jatkuvasti. Samoin kasvavat tekstiilijätteen määrä ja osuus yhdyskuntien sekajätteessä. Tekstiilijäte päätyy enenevässä määrin polttoon, missä saadaan energia talteen, mutta hukataan arvokas materiaali. Suomen tekstiilivirtoja, tekstiilijätteen käsittelyn ympäristövaikutuksia sekä keinoja kierrätyksen edistämiseksi selvitettiin Ympäristöministeriön rahoittamassa, Suomen ympäristökeskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä UFF:n yhteistyönä toteutetussa TEXJÄTE-tutkimushankkeessa.
Tulosten mukaan Suomessa poistuu vuosittain käytöstä 71,2 miljoonaa kiloa tekstiilejä. Erilliskeräykseen saadaan näistä viidennes. Tekstiilijätteen hyödyntäminen materiaalina on vähäistä. Valtaosa käytetyistä tekstiileistä päätyy nykyisin jätevoimaloihin hyödynnettäväksi energiana ja osa kaatopaikalle. Hankkeessa vertailtiin tehostetun uudelleenkäytön ja tehostetun kierrätyksen ympäristövaikutuksia ja päädyttiin siihen, että suurimmat ympäristöhyödyt saataisiin tehostamalla uudelleenkäyttöä. Kierrätyksen (erityisesti kemiallisen) lisääminen tuottaisi lähes yhtä paljon ympäristöhyötyä. Sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana, mikäli niillä voidaan vähentää neitseellistä tekstiilien tuotantoa.
Alla Stephen Russell, Leedsin yliopiston (UK) tekstiilimateriaalien ja -tekniikan professori sekä kansainvälisen villaliiton (IWTO) teknisen neuvoa-antavan ryhmän jäsen, keskustelevat kierrätyksen vaikutuksista villan elinkaareen.